Eilen oli aika siirtyä eteenpäin ja jättää Nosara ja sivistynyt viidakko taakse. Aamulla herätys oli hieman viiden jälkeen. Odotimme että kotikoiramme, Hund, olisi lähtenyt saattamaan. Viime aikoina Hund on viettänyt aikaa luonamme, nukkuen sängyn vieressä tai sitten seuraamalla meitä rannalle. Valitettavasti Hundia ei näkynyt ja saimme kävellä pimeässä ja ilman seuraa bussipysäkille. Bussipysäkki on oikeastaan tarkemmin sanottuna sorateiden risteys eikä varsinaisesti merkitty pysäkki. Bussi saapui aikanansa ja edessä oli pitkä bussimatka. Ensimmäinen bussi Nosarasta Nicoyaan oli vanha ja kilometrejä nähnyt entinen Yhdysvaltalainen koulubussi. Bussin ikkunoista tulvi pölyä sisään ja ovet pysyivät kiinni joten kuten. Matka Nicoyaan kesti pari tuntia.
Söimme myöhästyneen aamaisen linja-autoasemalla ja odotimme seuraavaa bussia kohti San Joseeta. Meidän piti jäädä bussista pois jossakin matkan varrella, mystisellä La Irman pysäkillä. Kuljettaja komensi meidät etupenkkiin, jotta muistaisi jättää meidät oikeassa paikassa kyydistä. Itseni yllätti se että Nicoyan linja-autoasemalla oli kellomyymälä jossa tehtiin pariston vaihtoja mm Rolexin kelloihin. Tietääkseni Rolex on valmistanut ainoastaan yhden paristokäyttöisen mallin.
San Josen bussi oli nykyaikainen ja tarjosi mukavat oltavat. Reitti eteni melko mutkattomasti, välillä kuljettaja poikkesi ostamaan varaosia ja samalla bussillinen matkustajia odotti kiltisti kunnes ostokset saatin tehtyä. Herra Linja-autonkuljettajalla oli mukanaan myös apumies joka istui puujakkaralla linja-auton keskikäytävällä.
Nousimme pois kyydistä La Irmassa, joka oli yhden ravintolan, yhden huoltoaseman ja yhden vesimelonikojun yhdistelmä eikä muuta. Internetistä saatujen tietojen mukaan jatkoyhteys Monte Verdeen lähtisi klo 14. Joten meillä olisi 2 tuntia aikaa odottaa. Lounaan jälkeen kysyimme rouva Paikalliselta Kokilta että lähteehän bussi varmasti kello 14.00 tuosta risteyksestä.
-"Ei, vaan se lähtee kello 14 ja 15 välillä".
Siirryimme kuitenkin ajoissa pysäkille odottamaan bussia. Pysäkillä olevassa kyltissä luki että bussi saapuisi kello 15.00.
Iltapäivän kuumuudessa lämpömittari näytti 38C. Kello ryömi hiljalleen yli kolmen mutta bussia ei näkynyt. Paikalliset, jotka odottivat myös samaa bussia, eivät olleet huolissaan sillä heidän mukaansa bussi tuli usein lähempänä kello neljää. Odottaminen jatkui, mutta onneksi pysäkin lähellä ollut vesimelonikoju tarjosi syötävää. Lopulta bussi saapui puoli viideltä. Ei kuitenkaan se bussi jota olimme odottaneet vaan joku pienempi paikallisbussi. Kamat kyytiin ja enää reilut 30 kilometriä matkaa perille. Loppumatkaan meni hieman pidempään kuin olisi luullut sillä kolistelimme hitaasti ylös jyrkkää vuoristoista soratietä. Lopulta päivän matkaan meni aikaa reilut 12 tuntia.
Mitä opimme tästä? Emme juuri mitään mutta reissussa on kiva olla.
-Lee-
Nicoyan linja-autoasema
Nicoyan linja-autoasema
Yrittäjä avaa myymälänsä ovet
La Irman ravintola
La Irman bussipysäkki
Ylä-Lapissa Eskeliseen ja postiautoon pääsee mistä vaan ja pois voi jäädä missä vaan. Aikataulupolitiikka poikkeaa sen verran, että yleensä auto on aikataulussa. Joskus se on etuajassa. Myöhässä se tosin saattaa olla, jos Aslakka on unohtanut kintaansa Tennaan ja pitää odottaa kun Aslakka on kintaidenhakureissussa ja jää suustaan kiinni ja huomaa että pitihän sitä vielä ostaa parsakaalia ja uudet välihousut...
VastaaPoistaMuuten uskottavaa mutta epäilen suuresti että Aslakka ostaisi parsakaalia.
VastaaPoistaSiis nythän on niin, että Kaamasmukan Aslakan ahku on innokas
VastaaPoistakokeilija. Saattaa laittaa porokeittoon kalaa, kalakeittoon riekkoa
ym. mukavaa. Nyt kun velipoika Kutturasta oli tulossa kylään, hänpä
päätti kokeilla braatvursti-hodareita parsakaalilla. Ja kun tiesi, kokemuksesta, että Aslakalla menee Inarinreissuun vähintään kolme päivää, niin käski ostaa parsakaalit vasta lähtiessä. Ja sitten pakastettuna.
Tässä kävi vaan sillai ikävästi, että Aslakka oli laittanut epähuomiossa
parsakaalit perstaskuun, niin että oli ne pikkasen nuhjaantuneita kotiin
tullessa. Mutta toisaalta, reseptissä lukeekin rippeitä...
Mutta ei mitään, velipoika oli ollut hyvällä päällä ja kaikin puolin oli ollut
muutenkin mukavaa.
Braatvursti-hodarit
1 VAASAN Lapin Rilla -tortilla
n. 1 rkl ketsuppia, punaista pestoa tai tomaattipastakastiketta
3 rkl maukasta juustoraastetta
1 braatvursti
Tarjoiluun: ranskalaisia, sinappia ja
HYVIN SULANEITA PARSAKAALINRIPPEITÄ.