Erinnäisiä syntymäpäiviä ja tori

Viimeisenä päivänämme Pangandaranissa aallot loistivat poissaoloaan, vaikka ennusteen mukaan viikonlopuksi oltiin luvattu isompaa swelliä. Olimme käyneet aamulla rannalla toteamassa tilanteen, ja kun palasimme kämpille, emäntämme Tri kysyi haluammeko lähteä hänen kanssaan torille ostamaan tarvikkeita illan synttärijuhlia varten. Koska torit ovat aina mielenkiintoisia lähdimme innolla mukaan, varsinkin kun Tri erittäin mielellään kertoilee kaikesta ja on muutenkin hauskaa seuraa. Kävelimme riisipellon halki, jossa hän pienenä osallistui viljelytöihin, ja samalla esitteli kaikenlaisia kasveja, joita käytetään ruuanlaitossa. Torilla maistelimme erilaisia hedelmiä ja muita ruokajuttuja. Samalla saatiin ostoksetkin tehtyä.

Indonesiassa hedelmiä on valtava määrä, oikeastaan ainoat, mitä sieltä on vaikea saada, ovat omena, mansikka ja päärynä. Guesthousemme pihassa kasvoi luonnollisesti mango ja papaijapuu, mutta myös vesiomena eli jambu ja sirsak. Nyt ei ollut varsinainen hedelmäaika, mutta torilta oli helppo bongata  edellämainittujen lisäksi myös jakkihedelmä, salak ja rambutanit. Joukossa oli myös muutama vieläkin oudompi juttu, joiden nimeä emäntämmekään ei tiennyt kuin sundanesen kielellä, eli yhdellä Jaavan omalla kielellä.

Illalla oli sitten Trin kaksitoistavuotiaan pojan synttärikutsut, johon meidätkin kutsuttiin mukaan. Ai niin ja minäkin taisin vanheta siinä sivussa.
Upea ruokapöytä katettiin omistajien oman talon katokseen ja kun kynttilät oli puhallettu, meille alettiin lappamaan ruokaa lautasille. Kaikkea piti ehdottomasti maistaa. Pöydässä oli keltaisesta kookosriisistä koottu "vuori" erilaisia vihanneksia, grillattua kalaa ja kanaa, keitetteyjä ja paistettuja kananmunia ja sambalia sekä muita kastikkeita. Talo oli täynnä sukulaisia, suurin osa nuoria serkkuja, ja kännykkäkamerat räpsyivät. 
Hauska tilanne syntyi, kun meidät ohjattiin istumaan kaksistaan terassin perällä oleville penkeille ja hetken kuluttua huomasimme että kaikki muut istuvat lattialla. Me saimme myös haarukat käteen, vaikka indonesialaiset itse syövät käsin, ja itseasiassa monien ruokien syominen sujuikin käsin paljon kätevämmin. Myös me laskeuduimme lattialle, ja tunnelma oli heti paljon kotoisampi.

Hilpeätä oli myös huomata, että indonesialaiset eivät paljoa fiilistele ruuan kanssa, vaikka sitä olikin kokattu monta tuntia. Syöminen tapahtui mahdollisimman äkkiä, ja sitten kaikki liukenivat paikalta: nuoriso räpläämään puhelimiaan ja pienemmät leikkimään lahjaksi saaduilla leluilla. Myös paikallista riisiviiniä Arakia oli tarjolla.

-Kaisa

Before leaving Pangandaran we went to the local market with Tri. It was really interesting as there were so many strange fruits and foods and we got to taste many things. She also took us to the rice field nearby and showed us some eatable plants.
It was my birthday and in the evening we were invited to Tri's sons birthday dinner. We enjoyed wonderful food and nice company. That was a really nice farewell day in Pangandaran.

Tie to rille
Road to the market

Tri ja Kaisa

Kaisa ja Tri

Matkalla tuli vastaan koululaisia
Kids going to school

Torilla
On the market

Vihanneskauppias
Beautiful greens

Palkoja ja jakkihedelmä
Jackfruit and "giant beans"

Tofua ja Tempehiä
Tofu and Tempeh

Torin elämää
Day on the market

Kauppiaat ovat vieri vieressä.
Fruit and veggie stalls

Polkupyörätaksi
Becak

Mystisiä hedelmiä ja syötäviä kukkia
Some mystic fruits and flowers at the market

Birthday boy!

FOOD!!!

Indonesian delicacies

Pondok Mangga, Mango Guesthouse

With lovely sisters of Mango