Oma oleskeluni täällä ei alkanut ihan ruusuisesti, sillä parin ekan surffikerran jälkeen sain kummallisen yskän joka ei mennyt ohi pelkällä inkivääriteen litkimisellä ja jouduin turvautumaan antibiootteihin. Tämä tarkoitti sitä, että olin tietysti myös poissa aalloilta viitisen päivää. Näihin päiviin sattui vielä muutama totaalinen sadepäivä, nythän on sadekausi meneillään, ja kosteassa mökissä, kosteissa vaatteissa hengailu alkoi käydä hieman hermoille, varsinkin kun lukeminen oli loppu. Halusin kuitenkin hoitaa itseni kuntoon, sillä terveyspalveluihin turvautuminen ei houkuttele. Naapuri kämpän kaveri satutti päänsä ruosteiseen porttiin ja joutui lähtemää tetanus-piikin perässä Surigaoon, sillä Dapassa oli tarjolla vain hevosille tarkoitettu versio. Senkin olisi toki saanut.
Hassua on ollut se, että olemme törmänneet täällä kahteen suomalaiseen. Luonnollisesti molemmat surffin perässä tänne matkustaneita nuoria miehiä. Toinen heistä muutti naapuriimme ( terveisiä vaan Timpalle, jos vielä luet blogia!). Pojat kävivät sitten surffilla, sillä aikaa kun minä yritin pitää lippua korkealla kämpillä. Nyt onneksi olo on jo hyvä, ja aalloillekkin olen päässyt takaisin.
Siargao on pienehkö saari, sen suurin kaupunki on Dapa, jos sitä nyt varsinaiseksi kaupungiksi voi kutsua. Sinne kuitenkin suunnataan esimerkiksi pankkiautomaatille. Tosin automaatit ovat usein epäkunnossa. Viimeksi taisi kolmannella reissulla tärpätä. Dapasta saa myös shampoota pullossa. Joka paikkaan kuljetaan mopolla. Autoja näkee suhteellisen vähän. Lähistöllä on myös paljon muita pienempiä saaria, joihin voi halutessaan tehdä retkiä. Vielä ei olla maltettu lähteä mihinkään.
Saarella on paljon vastakohtaisuutta. Lähikylästämme General Lunasta kuuluisalle Cloud 9 surffispotille tehdään parhaillaan uutta tietä, ja sen varrella pikkulapset hakkaavat kiviä ja monet paikallisten talot ovat vaatimattomia bambuhökkeleitä. Toisaalta, lähistölle on jo ehtinyt nousta muutama luksuksempi resortti. Manilalaiset turistit erottuvat saarelaisista kuin nenä päästä . Meillä oli naapureina ensimmäisen viikon kaksi manilalaista nuorta tyttöä, joilla oli mukana "assistentti", eli käytännössä jonkin sortin palvelija. Ihmettelimmekin miksi tuo, suurinpiirtein heidän kanssaan saman ikäinen, poika nukkui ulkona riippumatossa, ja lähinnä vietti aikaa kämpillä. Matkailun tietysti odotetaan tuovan saarelle vaurautta, ainakin se on poikinut paljon avioliittoja saarelaisten ja turistien välillä. Ihmiset ovat todella rentoja ja mukavia. Koska monet puhuvat hyvin englantia, juttuihin on helppo päästä.
Kämpästämme on 20 metriä rannalle. Ranta on yleensä aina tyhjä, muutamaa paikallista pikkulasta lukuunottamatta. Koko ajan on lämmin, oli sitten päivä tai yö, satoi tai paistoi. Uikkareiden ja boardshortsien lisäksi ei paljon muuta tarvitse. Paitsi Mangoja.
-Kaisa
It will be darn hard to leave Siargao. Luckily we don't have to think about it yet, as we just heard that we can extend our visas in Surigao. The island is small but very beautiful with white beaches and incredible water color. Local people are extremely nice and it's easy to chat with them as many speak some English.
Dapa is the biggest town on the island and that's where you have to go for an ATM. If you have cash, you can have pretty much everything from our village General Luna. In the end you don't need much here. Just swimming suit and board shorts. And mangoes.
Lämpimässä vedessä on mukava leikkiä It is nice to play in a warm water |
Pojat tulossa surffilta Boys are returning from surf |
Dapan pääkatu Main street of Dapa |
Dapan rouvia Ladies in Dapa |
Takseja tarjolla Taxis available |
Kaisa ja Timo menossa katsomaan Cloud 9:iä Kaisa and Timo going to see Cloud 9 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti