Guiones, jatkuu

Muutama päivä takana Guionesilla ja kaikenlaisia fiiliksiä.

Paikka on upea, asutaan tavallaan viidakossa, eläimiä on näkynyt mölyapinasta nenäkarhuun, ranta on hulppea ja aaltoja on aamusta iltaan. Toisaalta, kuten vuokraisäntämme totesi paikka on myös varsinainen American Project. Välillä tuntuu, että Guionesissa olotilaa kuvaa hyvin: ollaan Costa Ricassa, niin että se tuntuu mahdollisimman vähän siltä että ollaan Costa Ricassa. Joka puolella puhutaan englantia, ainoat paikat tähän asti, jossa on voinut asioida espanjaksi ovat lähimarketti ja soda- ravintola jossa söimme eilen. Sodat ovat siis täkäläisiä, kotiruokaa tarjoavia pikkuravintoloita, joissa ei myydä alkoholia, mutta hyvää ruokaa saa ja yleensä hyvin edullisesti.

Niin ja täällä kämpillä onneksi espanjaksi voi kommunikoida majapaikkamme kodin hengettären, Marilinin kanssa,  jolla on kolme toinen toistaan sievempää tytärtä ja joka on todellinen monitoiminainen. Lähes kaikki tuntuu olevan ulkomaalaisten omistamaa, taloista yrityksiin. Joka puolella rakennetaan lisää. 

Pakko sanoa, että jos ei olisi tuota surffia, niin lähdettäisiin luultavasti eteenpäin, mutta koska aaltojen suhteen tämä tuntuu olevan huippupaikka niin nautitaan niistä. Aallot kyllä vielä tässä vaiheessa opettavat nöyryyttä aamuin illoin, joten sarkaa riittää. Olemme sopineet että maksamme ensin kahdesta viikosta ja sitten katsomme jäämmekö pidemmäksi aikaa. Jotenkin piti saada tällainen psykologinen takaportti. On myönnettävä, että varsinkin itselleni tämä amerikkalaisuus on kova pala.  Tällaisena piilolatinona tunnen oloni yleensä  kotoisaksi espanjan kielisissä maissa, täällä tuntuu vieraalta. Samalla myös tuntuu kuin täällä olisi osa sellaista turismia, jonka kanssa ei haluaisi olla tekemisissä.  Jossa luodaan turistikupla eli rakennetaan tilanne, jossa ei tarvitse edes yrittää osata kyseisen maan kieltä tai tapoja. Halutaan olla matkoilla ja samalla pitää kaikki niin kuin kotona.

Mutta halu oppia surffaamaan on suurempi, ja pakko se on myöntää että kun taidot ovat vielä olemattomat, on turha haaveilla mistään locals only- paikoista. Tarvitaan vuokrausta ja opetusta ja turvallisia olosuhteita.
-Kaisa

So here we are now in Playa Guiones. With a bit mixed feelings, I have to admit. After living in Spain and Italy, I've always felt really comfortable traveling in Spanish speaking countries and here you just hear English, mostly American English. It feels like a tourist bubble in which you are staying in Costa Rica but it feels like somewhere up north.  Our landlord Henri called Guiones an American Project and I guess it was Lonely Planet that depicts it as "sophisticated jungle living"…

On the other hand, the beach is gorgeous and evidently, this is the place to learn to surf (that's what we are here for…) as there are rentals and surf schools everywhere. Plus it seems you have waves the whole day. We just have to learn more about the tides, and how they work.

The truth is that with inexistent skills it's not realistic to dream about a locals only surf spot. We need it to be safe and we need the equipments and some lessons. So I guess we are going to hang around for a while and enjoy beautiful sunsets, the perfect location of our apartment (7 minutes to the beach) and the jungle atmosphere with howling monkeys and other curious animals  around the house, while trying to learn the noble sport of surfing. After we will then hit the road and see more Costa Rica.

 Mystinen miekkamies Guioneksen rannalla

Playa Guiones