perjantai 10. lokakuuta 2014

Camp Leakey ja tulikärpäset joella


Kansallispuiston kuuluisin paikka on orankien suojelualue ja tutkimusasema Camp Leakey. Sen perusti Biruté Mary Galdikas 70-luvun alussa. Galdikas on tänä päivänä maailman pisimpään orankeja tutkinut henkilö ja johtava orankitutkija. Hän toimi myös eräänlaisena tutorina Sumuisten vuorten gorillat- elokuvan Diane Fosseylle. Hän nosti orankien uhanalaisen tilanteen maailman tietoisuuteen National Geographicin Artikkelilllaan.

Camp Leakeyssa hoidetaan orvoksi jääneitä orankeja ja palautetaan niitä luontoon. Orankeja jää orvoksi kun aikuisia orankeja tapetaan palmuöljyplantaaseilla. Orangin poikasilla käydään myös edelleen mustan pörssin kauppaa, vaikka Indonesian lain mukaan orangin pitäminen lemmikkinä on laitonta. Villejä orankeja ja niiden elintapoja puolestaan seurataan kansainvälisen tutkijajoukon voimin. Paikassa käy vuosittain myös paljon vapaaehtoistyötekijöitä, jotka valitaan tarkoin. Joukossa on eläinlääkäreitä, villieläintutkijoita ja eläinten hoitajia.

Meidän ohjelmassamme Camp Leakey oli viimeisenä. Kun saavuimme laituriin, ensimmäinen leikkisä nuori oranki tuli jo kuikuilemaan joen varteen, ja hetken luulimme, että se hyppää veneeseen.
Camp Leakeyn orangit olivat selkeästi kesyimpiä ja ihmiseen tottuneimpia, ja ruokintapaikalla niitä olikin paljon. Varsinkin nuoret orangit vetelivät pulverimaitoa saavista sitä kallistamalla ja metsänvartijat jotka hääräilivät lähellä, eivät tuntuneet niitä häiritsevän. Katselimme taas näiden punaisten sukulaistemme touhuja melkoisen ajan, aina yhtä ällistyneinä.

Kun lähdimme leiristä Asa ilmoitti että ajamme jo illalla lähelle Kumaita, sillä mikäli onnistuisimme saamaan paluulennon seuraavalle päivälle, ehtisimme aamulla kentälle.
Iltaa kohden maisemat joella muuttuivat aina vain upeammiksi. Joen varret olivat täynnä nenäapinoita ja makakeja. Auringonlaskussa värit olivat kuin photoshopilla tehdyt. Kun pimeys laskeutui alkoi näkyä tulikärpäsiä. Se oli mieletön show. Myös sympaattinen kokkirouvamme nousi seuraamme kannelle ja siinä me sitten huudahtelimme vuoron perään ja osoittelimme joen varrella olevia kimaltelevia puskia, jotka näyttivät aivan jouluvaloin valaistuilta.
Illallisen jälkeen kömmimme taas hyttysverkon alle nukkumaan ja heräsimme aamulla siihen, että katoksesta tippui vettä suurina pisaroina naamalle, ajatellen että olipa kyllä mielettömän upea reissu.

-Kaisa

Naapuri veneen kokki
Chef from the other boat
Nenäapina
Proboscis monkey
Joki oli välillä aika kapea
Sometimes river was quite narrow
Seikkailu on raskasta
 Adventure is a hard work
Gibboni
Gibbon
Maito maistuu
Tasty milk
Tämä kaveri oli tulossa veneelle
This fellow was coming on board

Melko syyllisen näköinen kaveri
He looks very quilty
Tie takaisin veneelle
Path back to the boat
Matkalla takaisin sivistyksen pariin
Going back to civilization
Illan huikeat värit
Tremendous colours of the evening


Kalastajia
Fishermen

Laivan kokki ja keittiö
Ships chef and her kitchen



Kiitos Ella K.
Thank you Ella K.

2 kommenttia:

  1. Everybody's Got Something to Hide Except Me and My Monkey...joka paikkaan ne Piitlesit tunkee...

    VastaaPoista
  2. Ettei nyt menisi esittäjät sekaisin: https://www.youtube.com/watch?v=TnTvL3aSfcM
    Vai oliko se nyt niin että Piitlesit olivat ennen kuin Robbie? Vai oliko se toisinpäin?
    Vuosikymmenet sekoittuvat niin helposti.
    :-D

    VastaaPoista