* Surf ja Turf *: Surigao ja viisumin pidennys

Kun lähdimme Filippiineille, meillä oli ajatuksena tulla ensin tänne Siargaolle ja suunnata sitten Pohjois-Filippiineille Luzonin saarelle.

Siargao on kuitenkin saanut meidät toisiin ajatuksiin. Kyse on tietysti myös matkaväsymyksestä, mutta ennen kaikkea siitä, että täältä ei haluaisi lähteä pois. Niinpä päätimme nauttia tästä kuun loppuun saakka ja lentää Manilaan vasta kun on aika lähteä kohti Japania, viimeistä kohdettamme tällä reissulla.

Filippiineille tultaessa saa suomalainen viisumin 30 päiväksi, ja se olisi mennyt meillä umpeen ensi viikolla. Niinpä suuntasimme Surigaoon Mindanaon saarelle viisuminpidennysretkelle.

Matka alkoi 4:30 aamuyöstä, kun hyppäsimme motskarin selkään, ja aloimme posottaa kohti Dapaa. Joskus alkuvuodesta matka viidakon halki pimeässä olisi saattanut jännittää, nyt se oli aivan arkipäiväistä. Auringon noustessa saavuimme Dapaan, josta nappasimme mukaan tuoreita leivonnaisia ja suuntasimme Fortune Angel nimiseen paattiin, joka lähti 5:45 kohti Surigaota. Laivamatka kesti noin 2,5 tuntia ja sen verran nukutti, että vaikka penkit eivät olleet kovin mukavat, torkuimme koko matkan ajan.

Surigao on veikeä kaupunki. Siellä on yli 100 000 asukasta, mutta se näyttää aika samanlaiselta hökkelikylältä kuin Dapakin. Kaupunki on täynnä tricycloja ja niillä on helppo liikkua paikasta toiseen muutamalla pesolla. Immigration office löytyi siis helposti. Olimme lukeneet netistä juttuja siitä, miten viisumin pidennystä hankittaessa on syytä pukeutua hyvin ja mukana pitää olla yhtä sun toista. Tämä ei pätenyt Surigaossa. Kun pölähdimme sisään, meidät otettiin vastaan erittäin ystävällisesti ja koko homma ei vienyt puolta tuntia kauempaa. Kun lomakkeessa kysyttiin filippiiniläistä suosittelijaa, meidän käskettiin laittaa nimet toistemme papereihin. Meillä on toki täkäläisiä kavereita, mutta emme tiedä kenenkään koko nimeä. Tristan niminen virkailija vakuutti, että hänen nimikirjoituksellaan varustetulla lisäviisumilla ei takuulla ole ongelmia lentokentällä. Ja hieno se nimikirjoitus olikin.

Kun puhuimme Siargaolla Surigaoon menosta, kaikkien ensimmäinen kommentti oli: Siellä on Jollibee. Jollibee on siis Aasialainen mäkkärin vastike. Tokihan meidänkin piti sinne sitten poiketa syömään, jotta tiedämme mistä puhutaan. Olin suunnitellut muutamia päivittäistavarahankintoja, mutta olin ollut hieman liian optimistinen, eli palasin tyhjin käsin.

Kovin kauaa emme ehtineet cityelämästä nauttia, sillä laiva takaisin Dapaan lähti 11:45. Tällä kertaa olimme fiksumpia ja varasimme paikat yläkannelle. Ulkoilmassa matkustaminen on aina mukavampaa ja näki myös vähän maisemia. Aika monta autiota biitsiä matkan varrelle jäi.

-Kaisa

We decided to stay in Siargao until the end of month, so we had to go to Surigao to extend our visa. Surigao is situated in the Mindanao main island. We left home at 4:30 am and drove to Dapa. The boat left at 5:45. The boat ride took about 2,5 hours. The whole visa extension project was really easy and was done in half an hour. So we had two more hours time to explore Surigao. It's a bit bigger town but looks a lot like Dapa. You can get easily around by tricyclo. After long time in the village, it felt like a big and busy place.