Good Morning Vietnam!

Singaporen haalean meiningin jälkeen oli vuorossa Ho Chi Minh City eli tuttavallisemmin Saigon.
Meillä Indonesiassa oli pienoinen kriisi siitä mihin vielä mennään loppuaikana. Tuntui että oikein mikään paikka ei ollut selkeästi hyvä kohde. Fiilis alkaa olla sellainen, että lähinnä halusimme johonkin missä voi surffata ja elellä suhteellisen yksinkertaisesti ilman mitään sen kummempia sirkustemppuja. Varsinainen uusiin paikkoihin tutustuminen alkaa olla jo hieman tervan juontia, ainakin välillä. Vietnamiin kuitenkin teki mieli. Kävin Pohjois-Vietnamissa viime vuonna työmatkalla, ja tykästyin aika tavalla. Ajattelimme myös että siellä voisimme suunnistaa Mui Ne:hen ja hyvällä tuurilla löytää vähän tuulta. Lensimme siis Singaporesta Saigoniin, saatuamme lähtöselvitysvirkailijat uskomaan, että meillä ei ole aikeita jäädä Vietnamiin pysyvästi ja pankkitilillä on tarpeeksi valuuttaa. Jälleen perättiin nimittäin exit-lentoa. Meillä sitä ei ollut, emmehän vielä edes tienneet mihin siltä suuntaamme.

Saigon on suhteellisen uusi kaupunki rakennuskannaltaan ja hemmetin hektinen. Siellä tehdään rahaa ja töitä. Skoottereita on joka puolella, ja varsinkin ruuhka-aikaan ne muodostavat tasaisen massan joka muistuttaa jonkinlaista elävää, aaltoilevaa olentoa. Niiden päällä myös kuljetetaan kaikkea mahdollista isoista ulko-ovista viisi henkiseen perheeseen. Vietnamissa on kuitenkin  kypäräpakko, jota noudatetaan hämmästyttävän tunnollisesti. Se ei kuitenkaan koske pieniä lapsia, jotka seisovat skootterin päällä vanhempiensa välissä.

Me aloitimme kaupunkiin tutustumisen ruuasta. Vietnamilainen ruoka on yksinkertaisesti mainiota. Ei tunkkaista rasvanmakua, kaikessa tuntuu raikkaus ja tuoreus. Eli söimme paljon ja halvalla. Toinen ruokaan liittyvä loistava juttu on hedelmien määrä ja laatu. Dragon fruitit, rambutanit, longaanit, passion fruitit ja muut herkut maistuvat vastapoimituilta ja niitä saa kaikkialta. Kävimme myös opiskelijoiden vetämällä ilmaisella kävelykierroksella, huumaavan kuumassa iltapäivässä. Majapaikkamme oli loistava pieni hotelli, jossa huone oli iso, aamiainen maistuva ja kaikki hiippailivat paljain jaloin. Kaksi yötä oli kuitenkin riittävästi ja kaipasimme pois kaupungista. Pakkauduimme siis pitkän matkan bussiin kohti Mui Neetä tuulen suhina korvissamme. Sitä ennen meidät kuitenkin heitettiin kaikkine matkatavaroinemme tietysti skootterin taakse, joka kuljetti meidät vuoron perään bussipysäkille.

Katsottiin muuten teemaelokuvana pitkästä aikaa Good Morning Vietnam ja se on kyllä aika karmeeta 80-luvun amerikkahapatusta, mutta Robin Williams sen pelasti, senkin.

-Kaisa

Siitä onkin aikaa kun viimeksi olen nähnyt sirpin ja vasaran katukuvassa.
It has been quite long time since I saw hammer and sickle in a street view

Nykyaika ja perinteet kohtaavat Saigonissa
Modern times meet old times in Saigon

Kapeita taloja
Narrow houses

Kansan rakastama suuri johtaja tarvitsee riittävän ison talon
Loved leader need a big house for his big thoughts

DDR kohtaa kauko-idän
DDR meets far east

Sosialismi tuottaa samanlaisia hallintorakennuksia kaikkialle. Aulasta voi ostaa imperialistista Coca Colaa.
Socialism products same kind of government buildings everywhere. You can buy imperialistic Coke from lobby.

Suuri rakastettu johtaja voi katsoa imperialistisia elokuvia omassa elokuavteatterissaan
The Great leader can watch imperialistic movies in his private movie theatre

Suuri johtaja pystyy valvomaan kansan etuja ilmasta käsin.
The Great leader can keep an eye on peoples interest from air

Suuren johtajan keittiö. Siellä löytyi sveitsiläinen jäätelökone.
The Great leaders kitchen. There also were ice cream machine from switzerland.

Pääposti ja sen vanha työntekijä.
Main post office and old worker.

Saigonissa Louis Vuitton ja sosialismi kulkevat käsi kädessä.
In Saigon Louis Vuitton and socialism walk hand in hand

Parturi kadulla.
Barber shop in a street.

Sosialisimilla on loputon kyky tuottaa rumia betonirakennuksia.
Socialism has endless ability to create ugly concrete buildings.

Huomaa ovi skootterin kyydissä.
Notice the door on scooter.

Näköala hotellin ikkunasta.
View from the hotel window.

Lötköilysaari Gili Air

Lähdimme Gerupukin loistavista aalloista kohti saareen pohjoisosaa Gili Airin saarelle. Meillä oli kolme päivää aikaa ennen lennon lähtöä Borneolle, ja halusimme hieman lepuuttaa surffista kipeitä lihaksiamme. Automatka kesti kolmisen tuntia ja polveili mukavasti vuoren muuttuvissa maisemissa. Yllättävää oli se, kuinka paljon Lombokin saari muuttuu lyhyen automatkan aikana. Saaren eteläpuolen kuivuus muuttui reheviksi vihreiksi metsiksi. Matka kulki myös Monkey Forestin läpi. Tien varressa olikin paljon apinoita ihmettelemässä ihmisten kiireitä.

Kun pääsimme lauttarantaan, meidän piti hankkia venelippu Gili Airille. Kuulostaa helpolta varsinkin kun saarelle kulkee julkinen yhteys. Sen sijaan jouduimme vääntämään lipuista melkoisesti paikallisten myymämiesten kanssa. Meille kerrottiin että julkinen venekyyti lähtee kun vene on myyty täyteen. Saimme myös tietää, että tämä saattaisi kestää 3-4h, koska tarvitaan 50 myytyä lippua ja me kuulemma olimme ensimmäiset. Tarjottiin toki ystävällisesti mahdollisuutta odottaa viereisessä tyhjässä huoneessa. Hintaero näiden veijareiden tarjoamaan speed boat kyydin ja julkisen venekyydin välillä oli 28 kertainen, joten jatkoimme etsimistä. Lopulta löysimme pienen kioskin, josta sai lippuja, ja olimme numerot 15 ja 16. Viidenkymmenen myydyn lipun sijaan tarvittiin 30 myytyä lippua jotta vene lähtee liikkeelle. Kolmen tunnin sijaan siihen meni aikaa vajaat 20 minuuttia. 

Gili Air on pieni saari. Sen ympäri ajaa polkupyörällä reilussa 30 minuutissa. Saarella kuljetaan joko pyörällä, hevoskyydillä tai kävellen sillä moottorilla kulkevia laitteita siellä ei ole. Airin tunnelma on mukavan löysä ja hidas. Koko saari on oikeastaan kuin iso lomaresortti jossa on erilaisia pieniä hotelleja ja ravintoloita. Mutta jotenkin paikan "turistisuus" ei haitannut vaan se jopa tuntui sopivan paikkaan. Gili Airilla ei voi oikeastaan tehdä mitään muuta kuin lukea kirjaa varjon alla tai snorklata. Hienot snorklausvedet alkavat heti, muutaman metrin päästä rannasta. Kävimmekin snorklaamassa monta kertaa päivässä ja se oli auringonlaskun katselun lisäksi lähestulkoon ainoa aktiviteetti. Kaiken kaikkiaan Gili Air oli positiivinen yllätys. Mutta muutama päivä pelkkää velttoilua oli aivan tarpeeksi.

-Lee-

From Gerupuk we took a ride to island of Gili Air. It is small island with lazy and slow atmosphere. There is no cars or mopeds so you can move around with a horse, with a bike or walking. With a bicycle you can drive around the island in 30 minutes. On Gili Air there is not much to do, reading a book or snorkeling or watch a sun set. Those were nice four days but it was enough.

Pääkatu
Main street

Polkupyörällä saaren ympäri
Around the island with a bicycle

Sandaalipuu
Flip flop tree

Majapaikka
Our bungalow

Kirjan lukemista, eipä paljon muuta...
Just book reading, nothing else...

Pääkatu
Main street

Kaisa snorklaa
Kaisa is snorkeling

Saaren kulkuneuvoja
Vehicles of the island

Paikallinen ja turistit
Local and tourists

Saarella liikuttiin hevosilla
They use horses on the island

Auringonlasku
Sunset

Minä ainakin käytän kesällä villapaitaa

Olette ehkä huomanneet että sivupalkkiimme on ilmestynyt mainos. Tämä ei tarkoita sitä että alkaisimme mainostaa mainostamisen vuoksi, vaan hyväksyimme tuon bannerin yksinkertaisesti siitä syystä, että Icebreakerin vaatteet ovat meillä käytössä päivittäin. Ja onhan se myös hyvän näköinen mainos, varsinkin tuo alareunan kuva…

Monet tuttuni tietävät, että olen hurahtanut merinovillaan jo vuosia sitten. Ensimmäisen merino t-paidan ostin nelisen vuotta sitten, kun aloittelin patikkaopastuksia. Olin kyllästynyt teknisten materiaalien lyhytikäisyyten ja monesti epämielyttävään ihotuntumaan. Merinovilla kuitenkin epäilytti, sillä normaalisti en kestä villaa muutakuin monen aluspaidan päällä.
Se ensimmäinen t-paita on minulla mukana vieläkin, tälläkin reissulla, ja on muuten käytetty. Vedän 10-15 viikkoa patikkamatkoja vuodessa ja tuo sama paita on ollut mukana lähes jokaisella, vaikka niitä on kerääntynyt paljon lisääkin.

Leellä on aina kuuma. Jo suhteellisen viileässäkin. Sen jälkeen kun ostin hänelle ensimmäisen lahjapaidan, hän käytti samaa paitaa savate-treeneissä viikosta toiseen. Nyt olemme saaneet hankittua hänellekin lisää näitä ihmepaitoja ja matkalla ne ovat olleet kovassa käytössä.

Monille tulee mieleen merinosta mieleen ensimmäisenä kalsarit ja alusasut. Niitäkin on, ja rinteessä niiden voittanutta alusasuna ei löydy, mutta parasta on, että varsinkin Icebreaker tekee myös vapaa-ajan vaatteita. Jatkuvasti matkustavalle niistä on tullut varsinainen aarre, eivät rypisty, ovat viileitä tropiikissa ja lämmittävät kylmässä, jopa märkänä. Varsinkin vaelluksilla ja matkaolosuhteissa loistavaa on se, että vaatteet voi pestä koneessa, ne kuivuvat nopeasti ja jos pesuun ei ole mahdollisuutta, niitä voi tuulettamalla käyttää monta päivää putkeen.
Olen opastanut merinovillamekossani Riossa, Roomassa heinäkuussa ja Vietnamissa.

Emme tällä tempauksella varmaankaan tule rikastumaan. Jos joku tilaa linkkimme kautta, saamme pienen provikan ( jos ei muuta, niin ainakin itse saamme alennuksen, kun tilaamme oman linkkimme kautta :-)
Olen paasannut Icebreakerista patikka-asiakkailleni jo vuosia, ihan siksi, että itse koen ne niin ylivoimaisiksi. Ja mainittakoon vielä, että kyseisiä vaatekappaleita saa myös suomalaisista retkeilytarvike kaupoista, ainakin Partioaitasta. Toinen hyvä nettikauppa on uusi-seelantilainen Outside Sports.

Mainostauko loppui nyt.

-Kaisa

You maybe have noticed that we have new banners on our site. That's because we have used Ice Breaker clothes all the time on this trip and as my friends well know, I been using them for the years.

They just make a perfect partner for traveling and trekking, which is what I do mostly in my life. They work well in tropics and in cold temperatures. They are also easy to pack and wash and dry quickly.

Rapu rapuvillapaidassa
Crawfish in a crawfish shirt

Smurffi villapaidassa
Smurf with woolen sweater

Cevicheä villapuvussa
Some ceviche in woolen skirt

Villapaita sopii myös viralliselle illalliselle :-)
Woolen sweater goes fine with very official dinner :-)