Ensi viikolla on tarkoitus varata ensimmäiset lentoliput. Jossain välissä ne on kuitenkin pakko varata joten miksi ei sitten vaikka ensi viikolla. Auto on edelleen myymättä, asuntoon ei ole vielä löytynyt vuokralaista. Mutta kyllä niille ottaja löytyy kun hinta sopiva tai oikea ihminen osuu kohdalle.
Sen sijaan mieltä ovat alkaneet kiusaamaan kummalliset mitä jos-ajatukset.
Mitä jos katkaisen jalkani? Entä jos sairastun vakavasti? Entä jos pidä koko reissusta ja haluankin tulla takaisin jo puolen vuoden jälkeen? Mitä jos kameli sylkäisee silmääni ja saan silmätulehduksen? Minne me palaamme jos reissu syystä tai toisesta keskeytyy.
Asunto on vuokrattuna. Ei kotia.
Työpaikka on annettu pois. Ei töitä.
Auto myyty. Ei millä liikkua.
Jos nuo kamaluudet toteutuvat niin sitten varmaan täytyy vuokrata asunto, hakea töitä ja hankkia auto jos uudet mahdolliset työt sitä vaativat.
Ja jos taas terveyden kanssa tulee ongelmia niin hoidetaan itsemme kuntoon ja takaisin reissuun.
Mitä sitten jos vaikka koko kuukausi menisi parannellessa niin sitten menee. Ei sille voi mitään. Ja jos taas terveydelle tapahtuu jotain niin vakavaa että joudumme keskeyttämään reissun niin siinä kohtaa koko reissu aivan ja se sama.
Tähän on helppo sanoa että olisi kannattanut miettiä etukäteen. Tietenkin näitä asioita on mietitty mutta jotenkin nyt kun lähtö on lähestymässä ne alkavat realisoitumaan. Toisaalta- yllättävän moni kuolee kotiinsa.
Linnunradan käsikirja liftareille kirjan kannessa lukee ystävällisillä kirjaimilla: Don´t panic.
-L-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti