Kovia tuulia ja köhinää

Viime päivinä ystävänämme on ollut kova tuuli. Aurinko kyllä posottaa täysiä, mutta väärästä suunnasta puhaltava tuuli on sabotoinut surffaustamme. Toisaalta itse sain myös jonkinlaisen lentsun joten kelien huonous ei sinällään harmita, kun kylmään veteen ei muutenkaan tee mieli, tai tekee mutta jokin järki sentään on vielä päässä. Lee on kyllä käynyt meloskelemassa toiveikkaana, aalloista ei silti oikein ole voinut puhua. Huomenna tuulen suunnan pitäisi muuttua, toivottavasti myös tämä taudin poikanen katoaa tuulten mukana. Hassua, miten alussa veden kylmyys ahdisti, mutta nyt kun mereen on tottunut, tuntuu pahalta olla sieltä pois.

Ranta kyllä toimii muutenkin, esimerkiksi lenkkimaastona. En voi kuvitella paljon upeampaa paikkaa juosta, kuin veden kovettama hiekka laskuveden aikaan, kohiseva meri vieressä ja autio ranta ilta-auringossa. 

Itseasiassa olemme tykästyneet koko Penicheen niin, että luultavasti hengailemme täällä vielä kesäkuunkin, Italian jälkeen. Vähän kyllä huolestuttaa se, että miten ollenkaan totumme jatkossa enään varsinaiseen matkustamiseen. Kun tulimme Lissabonista viimeksi yhden yön reissulta, olimme molemmat niin onnellisia päästessämme "kotiin".
Saimme myös palattuamme huippuhyvää ruokaa, hauska vuokraisäntämme Miguel oli kutsunut meidät illalliselle kotiinsa. Hänen vaimonsa Suzanna oli valmistanut uunimustekalaa ja dinneriä lopeteltiin perusteellisesti maistellen erilaisia aguardienteja eli paikallisia brandyja. Pariskunnalla on kaksi suloista poikaa, ja vanhempi, kiharatukkainen Gaspar, on veljenpojan Simon ikäinen veijari, joten vähän tuli ikävä…

-Kaisa

Last days have been quite windy, so no good waves. I don't mind that much as I got a nasty flu, but Lee has been paddling around hopelessly trying to find something to surf.
We've really started to like Peniche a lot. Actually we are thinking about staying here also whole June.
It was really quite funny that when we came back from Lisbon after from a one night trip, we were truly happy to be "at home" again. I just wonder how will we manage to ever leave here for more traveling?
We also enjoyed a wonderful dinner at our landlord Miguel's home. His wife Suzanna had prepared octopus in the owen and other delicacies. Playing with their sons made me miss my nephews back in Finland. Gaspar is the same age with Simo!

Penichen tuulen ja hiekan muokkaamia kallioita  

Matkalaiset harvinaisessa yhteiskuvassa

 Balealin taloja

Tyylikäs kulkinen ja kypärä

Keväisiä kukkia

Penichen rantaa

Matkalainen katsoo horisonttiin