Vinkkejä Siargaolle

Palaamme vielä sen verran saarelle, että tässä hieman omaan kokemukseemme perustuvia vinkkejä Siargaolle. Niitä ei netistä suomeksi paljoa löydy, joten ehkäpä näistä on apua jollekkin!

Saapuminen:
Siargaoon pääseen suoraan lentäen Cebun kautta CebuPacificilla. Toistaiseksi lentoja ei ole joka päivä, kuulemma ensi vuonna alkavat suorat lennot Manilasta. Siargaon kiitorata on lyhyt, joten lentoja perutaan silloin tällöin sään takia. Ei siis kannata hirveän tiukaksi vetää aikataulua pois lähdettäessä. Toinen vaihtoehto on lentää Surigaoon, joka sijaitsee Mindanaon saarella. sieltä tulee ainakin Fortune Angel- niminen laiva Dapaan. Matka kestää säästä riippuen 2,5-3,5 tuntia. Jos on vähänkin enemmän aaltoja, niin paikalliset saattavat alkaa rukoilemaan ja itkemään, sitä ei kannata pelästyä. Monet ovat uimataidottomia ja ehkä ensimmäistä kertaa matkalla toiselle saarelle.

Lentokentältä sekä Dapasta on molemmista noin puolen tunnin matka General Lunaan, jonka lähellä sijaitsee kuuluisin, Cloud 9, surffispotti ja näiden kahden ympäristössä tällä hetkellä suurin osa majoituksesta. Matkan voi tehdä pikkubussilla eli vanilla tai tricyclolla eli kolmipyöräisellä mopolla. Molempia on saatavilla aina laivan tai lentokoneen saapuessa. Myös majapaikka järkkää kyydin pyydettäessa ja hinta on sama eli 300 ps/hlö.

Saaren tunnelma on rauhallinen ja turvallinen. Sama, rauhallinen tunnelma, oli myös aalloilla. Paikallisten kanssa oli mukava jutella ja kysellä neuvoja. Paikalliset myös antoivat aaltoja eivätkä olleet niin tarkkoja vaikka joku aloittelija joskus droppaakin eteen.

Majoitus:
Vaihtoehtoja on luonnollisesti paljon, mutta näistä meillä kokemusta:
-Pesangan Surf Camp
Simppelit huoneet rivitalossa, joissa kiva ulkoterassi sohvalla ja riippumatolla. Huoneissa voi valita joko ilmastoinnin tai tuulettimen. Ilmastointihuoneissa on myös lämmin vesi (meidän kämpässämme tosin ilmastointi piti niin kovaa meteliä että sitä ei voinut pitää päällä, toisaalta tuuletin riitti ihan hyvin, eli jos kestät kylmää vettä niin kannattaa ottaa halvempi kämppä). Aamiainen tuodaan omalle terassille. Pesanganiin on juuri valmistunut myös asiakkaille tarkoitettu keittiö jossa voi itse kokata.
Kaikin puolin viihtyisä paikka josta 50m takapihan kautta kivalle rannalle.
Hinnat vaihtelevat sen mukaan kauanko on, onko ilmastointi ja sisältyykö aamiainen. Me taisimme maksaa 1200 ps/vrk aamiaisella ja ilmastoinnilla.

- La Luna
La Lunan omistavat samat Agudon veljekset kuin Pesanganin. Huoneet ovat hieman tasokkaampia kuin Pesanganissa. Niissä on puulattia ja lämmin vesi sekä ihan ok suihku. Huoneissa on myös terassi riippumatolla.
Lunassa maksoimme 1600/vrk aamiaisella.

Kannattaa tsekata myös Matanjak. Se on La Lunan vieressä ja saman veljessarjan pyörittämä, tarjoaa samantyylistä majoitusta, sijoittuu hinnassa Pesanganin ja Lunan väliin.

Halvimmillaan GL:ssä hostellimajoitusta saa hintaan 200 ps/yö, mutta laadusta emme osaa sanoa.

Ruoka:
-Lalays BBQ
Paras barbeque meidän mielestämme oli General Lunan keskustan rannassa Boulevardilla sijaitseva Lalays. Loistavaa lihaa ja kalaa ja halvalla. Paikka on tosi suosittu, joten kannattaa mennä kuuden maissa. Myöhemmin ruoka saattaa loppua kesken. Illallisen jälkeen voi siirtyä jatkamaan iltaa johonkin rannan monista karaoke-kojuista.

Myös muita grillipaikkoja on GL:n ja Cloud 9 välisen tien varressa. Niillä ei ole välttämättä nimeä, mutta jos näkee että grillaus on vauhdissa ja porukkaa syömässä, niin kannattaa mennä kokeilemaan. Possun kyljys ja kana ovat aina varmoja valintoja mutta myös suolta ja kivipiiraa on tarjolla.

-La Luna
La Lunassa on hyvä ja suhteellisen edullinen ruoka. Sekä paikallista että mm. burgereita ja pastoja. Kun  Lunan kokki Perou tekee kinilawta päivän erikoisuutena, kannattaa ehdottomasti pysähtyä.

-Aventino's pizza
Edullista ja ihan ok pizzaa nopeasti. Meidän otantamme mukaan ruuan saaminen mahdollista 15 minuutissa eli nopein suoritus koko saarella. Me kävimme enimmäkseen GL:n ja Cloud 9 välisessä paikassa, mutta toinen Aventino's löytyy myös GL:n keskustasta.

Surffi:
-Vuokraus:  Vuokrasimme lautoja monesta eri paikkasta, sillä vaihdoimme molemmat lautaa aika monta kertaa. Vuokraamot lisääntyvät kokoajan ja jos ei haluamaansa lautaa löydy ekasta paikasta niin kannattaa jatkaa etsimistä. Hippieltä Cloud 9:n läheltä vuokrattiin muutama lauta. Hinnat liikkuivat akselilla 250 ps -500 ps/ päivä. Pitkälle vuokra-ajalle saa hyvän diilin. Myös myynnissä on aika paljon shortteja.

-Opas/ opettaja: Varsinkin alkuun on hyvä olla joku, joka näyttää spotteja ja varsinkin auttaa ymmärtämään milloin kannattaa mennä mihinkin spotille. Tuulen, vuoroveden ja virtauksien yhdistelmää on ainakin tällaisen sunnuntaisurffarin suhteellisen vaikea ymmärtää. Me saimme Hippie's surfshopin kautta kontaktin Joeliin, ja päädyimme surffaamaan hänen kanssaan suurimman osan ajasta. Joel tuntee spotit ja onnistui ainakin meidät usein viemään myös suhteellisen ruuhkattomille spoteille, aika montaa kertaa olimme ihan keskenämme, joka on aika uskomatonta. Loistava kaveri ja voimme suositella! Hänet löytää siis Hippie'sin kautta tai kyselemällä ympäriinsä paikallisilta surffareilta.

La Lunaa, Matanjakia ja Pesangan Surf campia pyörittävät veljekset tarjoavat myös opastusta ja opetusta. Vaikka ei haluaisi opea, voi heidän joukkoonsa aina liittyä, jos asuu kyseisissä majapaikoissa. Mukavaa porukkaa, eikä tarvitse välttämättä maksaa kuin venemaksu. Hyvää on se, että joku päättää puolestasi mihin kannattaa mennä eikä tarvitse maksaa opesta jos ei sellaista tarvitse, mutta silti ei tarvitse mennä yksin. Joskus huonoa se, että porukka saattaa olla aika iso.

Spotit:
Nämä ovat siis meidän maallikkokokemuksiamme spoteista. Joku pro on varmasti ihan eri mieltä…Spoteista löytyy kohtalaisen vähän tietoa netistä, lukuunottamatta Cloud 9:a. Cloud 9:n rannassa päivystää sekalainen joukko tyyppejä jotka tarjoutuvat oppaiksi. Meillä ei ole omaa kokemusta mutta kuulemma ei voi olla varma minkälainen "opas" osuu kohdalle. Parasta on kysyä opasta jostain vuokraamosta.

-Cloud 9: Tästä Siargao on surffimaailmassa kuuluisa. Toistaiseksi ei vielä meidän heiniä. Ehkä pienellä kelillä olisi voinut mennä koittamaan, mutta matala riutta ei oikein houkutellut. Maailman luokan aalto.

-Quicksilver: Edellisen vieressä oleva samantyylinen nopea aalto, mutta hieman helpompi. Usein jengi selittää että on surffannut Cloud 9:llä, mutta ovatkin olleet täällä. Hyvällä kelillä varmasti kiva, me olimme ehkä liikaa laskuveden aikaan aluksi. Pääsee melomaan suoraan laiturilta.

-Stimpy's: Usein mereltä tulevalta (jostakin tietystä suunnasta puhaltavalta..) tuulelta suojassa. Pitkä, usein hidas vasuri. U-pe-at maisemat. Leen suosikki ja miksei Kaisankin. Pääsy veneellä Cloud 9:stä.
Itse pidin kovasti siitä että aallolla oli oikeasti aikaa olla ja nauttia.

-Rock Island: Stimpyn viereinen spotti. Paikka on hieman ennen Stimpyä olevan saaren edustalla. Paikka tarjoaa välillä isoa aaltoa. Lee surffasi siellä toistaiseksi isoimman aaltonsa. Ongelmana on se että riutta madaltuu nopeasti joten jos ei saa aaltoa vaan joutuu valkopyykkiin niin luultavasti löytää itsensä lantion syvyisestä vedestä, terävien korallien seasta. Toimi parhaiten laskuveden aikaan. Usein ruuhkainen.

-Dako: Kiva leppoisa aalto Dako-saaren edessä. Hyvällä kelillä aika pitkä right. Keskivertosurffarin  suosikki, eikä ihme. Voi olla ruuhkainen. Pääsy veneellä Boulevardilta.

- kerran olimme myös Dako- saaren päädyssä ns. secret spotilla, joka kuulemma yleensä on tosi iso, mutta swellin ollessa pienimmillään toimi hyvin. Ja jälleen kerran olimme siellä nelistään...

Pansukian: Yksi parhaita surffikertoja meillä oli Pansukianilla. Ei muita surffareita ja  meille hyvän kokoinen, pitkä, lasinen aalto. Vaatii oikeat olosuhteet toimiakseen, muuten voi olla ihan flat tai sitten tosi iso. Jostain syystä koulut eivät siellä tunnu käyvän, johtuukohan vähän pidemmästä venematkasta? Pääsy veneellä Boulevardilta.

- Pesangan: meille jäi hieman epäselväksi näiden hautausmaan edessä olevalla riutalla sijaitsevien spottien erot. Toimii ilmeisesti paremmin laskuveden aikaan, me olimme kerran nousuvedellä ja ainakin Kaisalle oli hyvä spotti totutella isompiin aaltoihin silloin, koska aallot olivat hitaita, eivätkä kovin voimakkaita, vaika kokoa olikin.

Salvasion: Puolen tunnin mopomatkan päässä GL:stä on pieni Salvasionin kylä. Spotille kannattaa lähteä jo ajomatkan takia. Suojaisen sijaintinsa vuoksi toimii usein silloin kun moni muu spotti on sekaisin tuulen takia. Salvasionista mennään ihan lyhyt matka veneellä spotille.

Hawaian Jack: Nopea, kohtalaisen vaikea aalto, Matanjakin ja La Lunan edessä. Venematka on melko lyhyt. Kävin pari kertaa mutta aalto ei erityisesti, ainakaan niillä kerroilla, ollut parhaimmillaan. Joku toinen, toiseen aikaan on varmasti kanssani eri mieltä.

Guian: Spotti GL:stä etelään joka toimii hankalissa tuuliolosuhteissa ( älkää kysykö millaisissa) kun muut eivät. Useita aaltoja, sekä leftiä että rightia. Aallot ovat lähellä rantaa vaikka kyseessä onkin riutta ja helposti joutuu rannan kivikkoon, jos aalto ei mene nappiin. Usein paljon paikallisia pikkupoikia, koska perille pääsee mopolla. Kaisan inhokkispotti, ei mene muutakuin äärimmäisessä hädässä. Käytännössä jokainen aalto loppuu siihen että jalat kolisee teräviin kiviin.


Muuta:
Jooga:
Hippie's surf shop in omistaja, luonnollisesti nimeltään Hippie, pitää joogatunteja Cloud 9 edessä olevalla laiturilla pari kertaa viikossa. Ajat kannattaa tarkastaa kaupasta. Todella makea paikka joogata ja kivaa perusjoogaa. Joskus Hathaa ja joskus Vinyasa- tyylistä. Tunnit sopivat sekä aloittelevalle joogille ( kuten meidän pojat Lee ja Timo) ja myös enemmän harrastaneelle.

Jungle disco:
Siargaolle ei varsinaisesti kannata lähteä bilettämään, mutta jos siellä on kannattaa käväistä Jungle discossa joka nimensä mukaisesti on disco viidakossa.

-Kaisa

Cloud 9 ja Hipin jooga
Cloud 9 and Hippies yoga

Aurinko nousee viiden jälkeen
Sun is rising after 5 am

Välipalaa surffin jälkeen: cassavaa kookoskastikkeessa
Snack after surf, cassava with coconutsauce

Salvasionin aalto veneestä
Wave in Salvasion from the boat

Leellä on ongelma, Salvasionin kylä taustalla
Lee with village of Salvasion in the background.

Tällä kertaa suurin osa kuvista räpsitty Iphonella, joten laatu vähän niin ja näin...

Hanoi jumppaa

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin koska meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Tai chi:tä eli kiinalaista aamuvoimistelua. Tai chi on hyvin suosittua vanhempien hanoilaisten keskuudessa. Luulin että tulemme näkemään rivissä tönöttäviä vanhuksia tekemässä liikesarjoja samassa tahdissa. Kävelimme hiljaisen vanhankaupungin läpi kohti keskusjärveä. Samaan aikaan katujen varsilla olevat propaganda ämyrit oli valjastettu soittamaan kevyttä klassista musiikkia. Tuntui kuin olisi osa jonkinlaista tulevaisuuden tieteiselokuvaa. Kaduilla oli vähän ihmisiä, vilkas liikenne ei ollut vielä herännyt päivään. Koko muutaman kilometrin matkan kaiuttimissa soi katkeamatta klassinen musiikki.

Järven rantaa ympäröi sekalainen joukko ihmisiä jotka tekivät jos jonkinlaisia voimisteluliikkeitä. Joku punnersi penkkejä vasten, toiset tanssivat tangoa, jotkut hieroivat toisiaan. Yleisin liike oli käsien heiluttelu. Oli hienoa huomata että ihmiset, varsinkaan vanhemmat ihmiset, eivät jää koteihinsa jurottamaan vaan osallistuvat aktiivisesti sosiaaliseen elämään. Aamujumpan jälkeen he siirtyvät rannan kahviloihin syömään aamiaista.

Aaamunavauksen jälkeen kävimme kirjallisuuden temppelissä joka on perustettu vuonna 1076 ja toimi yliopistona vuoteen 1779. Vierailumme aikana se näytti toimivan jonkinlaisena paikkana jossa nuoret opiskelijat kävivät kuvauttamassa itseään.

Päivän päätteeksi kävimme katsomassa vietnamilaista vesinukketeatteria. Teatterin idea on se että nukkeja ohjataan ilman näkyviä lankoja veden alta. Näytöksessä esitettiin erilaisia perinteisiä vietnamilaisia ammatteja kuten kalastaminen tai riisin viljely. Saattaa kuulostaa tylsältä mutta itse asiassa näytös oli erittäin mielenkiintoinen.

Kaiken kaikkiaan Hanoi oli erittäin positiivinen paikka. Tykkäsin.

-Lee-

Next morning we went to see some Tai chi. It was very nice to see older people having a morning workout and after it having a breakfast in cafeterias. We also went to see temple of literature. It has been founded 1076. At the end of the day we went to theater. It was vietnamese water puppet show. It was exiting to see it.

After all, I liked Hanoi a lot. 

Katukeittiössä söimem jotain.
At street kitchen we ate something.

Päähierontaa
Head massage

Selän venyttelyä
Back stretching

Kaisa matkalla aamujumppaan
Kaisi is taking part of morning exercise

Jaksaa jaksaa!
Keep it up!

Hanoi jumppaa!
Workout Hanoi way!

Erilaisia jumppa-asuja
Different out fits

Rhytm is a dancer

Sinisiä liinoja
Blue scarfs

Tangon taikaa heti aamusta
Some tango at early morning

Liikunta on raskasta
Having an exercise is a bit hard

Kirjallisuuden temppeli
Temple of literature

Singapore - aasian Espoo

Viidakkoseikkalun jälkeen matkamme jatkui toisenlaiseen ympäristöön- siistiin ja suurkaupungiksi rauhalliseen Singaporeen. Meillä ei ollut alunperin tarkoitus mennä Singaporeen mutta löysimme mukavan hintaiset lennot. Joten mennään sitten kun näillä nurkilla ollaan. Singaporessa teimme lyhyen, parin päivän pysähdyksen. Koneen laskeuduttua kentälle päätimme mennä taksilla majapaikkaan. Olemme tottuneet siihen että kun turisti astuu terminaalin ovista ulos niin hänet ympäröi erilaisten kuljetusvaihtoehtojen tarjoajat joiden hinnoittelusta ei mitään tolkkua.
Kaikille tuntuu olevan "very good price!" ja "fast driver!" mutta siitä mitä oikeasti joutuu maksamaan ei ole mitään hajua.

Toisin oli Singaporessa. Kentän ovien jälkeen oli hiljaista ja rauhallista. Taksit löytyivät kiltisti jonosta ja ihmiset ohjattiin järjetyksessä takseihin. Taksinkuljettaja laittoi pyytämättä mittarin päälle ja oli kaiken lisäksi aidosti mukava eikä yrittänyt myydä mitään ylimääräisiä sukulaistensa tarjoamia palveluita.

Hotellimme osoittautui lähes Hong Kongin huoneen veroiseksi kopiksi. Tässä oli lisäbonuksena ikkunattomuus. Olen kuullut monta kertaa sanonnan että huoneella ei ole väliä- ei matkalla tulla hotellihuoneeseen makoilemaan. Olen toista mieltä. Huoneella on oikeasti paljon merkitystä. Varsinkin pidemmän reissun tekijöille hotellihuone on "koti". Se tila jossa pääsee hetkeksi omaan rauhaan.

Ensimmäisenä päivänä kävimme syömässä hawkerissa. Joka on tavallaan katettu tori jolla on valtava määrä pieniä kojuja jotka tarjoavat erilaisia ruokia edulliseen hintaan. Päädyimme Little Indian hawkeriin syömään suoraan uunista tulevia naan leipiä. Tämän jälkeen jatkoimme matkaa keskustaan. Aika nopeasti tuli selväksi että Singapore ei ole Hong Kongin kaltainen. Siitä puuttui syke ja tunnelma. Aivan kuin olisi ollut viettämässä torstai alkuiltaa espoossa. Ei mitään vikaa mutta ei oikein mitään syytä miksi täällä pitäisi olla pidempään. Seuraavana päivänä meillä oli treffit Kaisan opiskelukaverin, Millan ja hänen lastensa kanssa. Nuoren herran lempiruokaa oli kiinalainen kana ja riisi. Joten tästä johtuen kävimme syömässä Chinatownin hawkerissa.

Parasta Singaporessa olivat Art and science -museon Annie Leibovitzin sekä kiinalaisen modernin valokuvataiteen näyttelyt. Varmasti Singaporessa olisi paljon nähtävää, mutta paikasta ei jäänyt sellaista oloa että se olisi kutsunut tutustumaan paremmin. Ja vaikka näin lyhyen visiitin perusteella paikkaa ei pitäisi tuomita, mutta tuntui että reilut pari päivää tuolla riitti hyvin, toisin kuin Hong Kongissa tai Kuala Lumpurissa vajaa viikko ei riittänyt mihinkään. Ihan kiva, kuusi puoli.

-Lee-

Little Indian hawker
Hawker of little India

Ruokatarjontaa
Choose your food

Rakennuksia
Some buildings

Chinatown

Lisää töttöröitä

Singaporen katunäkymää
Singapore street view

Ostoskeskus
Shopping mall

Löydä Kaisa
Find Kaisa

Annie Leibovitzin kuva Jack Nicholsonista
Annie Leibovitz picture about Jack Nicholson

Samassa näyttelyssä oli kiinalaisen Maleonnin kuvia
In same exhibition were pictures made Maleonn from china

Sekä Liu Xiao Fangin kuvia

And also some pictures made by Liu Xiao Fang

Possun verisuonia Malesiassa

Kuten aikaisemmin kerroin niin jouduin tekemään visa runin. Eli kipaisemaan Indonesian rajojen ulkopuolella jotta palatessani takaisin Indonesiaan minulla olisi taas käytössä 30 päivän viisumi.
Päätin tehdä reissun Malesiaan.

Malesia osoittautui miellyttäväksi paikaksi joka tarjosi loistavaa ruokaa. Kuala Lumpurista tuli mieleen Hong Kong mutta paljon pienemmässä koossa. Siellä oli helppo liikkua metrolla paikasta toiseen ja ihmismäärät olivat paljon pienempiä kuin Hong Kongissa. Kuala Lumpurin "pakollinen nähtävyys" on maailman korkeimmat kaksoistornit. Lippuja niihin myydään rajoitetusti ja jos haluaa päästä katsomaan kaupunkia auringon laskiessa niin liput pitää tulla hakemaan heti aamulla. Itse lähdin aamuisin liikkeelle ja pidin puolesta päivästä iltapäivään tauon johtuen korkean kuumuuden ja ilmankosteuden hyydyttävästä yhdistelmästä. Päivisin oli yli 34C lämmintä ja iltapäivällä satoi vettä joten ilmankosteus oli 94%. Kovinkaan pitkälle ei tarvinnut kävellä kun paita oli jo litimärkä.

Hienoin paikka mielestäni Kuala Lumpurin ruokakatu. Siellä paikallisia ruokia tarjoavia kojuja ja ravintoloita vieri vieressä. Asiakkaita oli todella paljon, ruokaa kannettiin osittain ulkona olevista keittiöistä nopealla tahdilla asiakkaille. Samaan aikaan katua pitkin kulki laulajia jotka vetivät mukanaan siirrettäviä kaiuttimia. Lauluesitys tuli ruokapöydän viereen tilaamatta ja pyytämättä.

Muutaman päivän jälkeen päätin jatkaa Kuala Lumpurista George Towniin. Yli viiden tunnin bussimatkan päätteeksi päädyin erikoiseen kaupunkiin. Paikka tuntui olevan yhdistelmä Karibiaa, Eurooppa ja Aasiaa. George Townin keskusta on valittu suojeltavien maailman perintökohteiden listalle vuonna 2008. Kaupunki muodostui vanhoista siirtomaa-ajan taloista jotka olivat samanlaisia mitä löytyy Karibialta. Sen lisäksi seassa oli eurooppalaisia ravintoloita ja kauppoja. Kaiken tämän keskeltä löytyvät mm Little India ja Little China. Ja kun meni esimerkiksi Little Indiaan tuntui kun olisi vaihtanut maata. Tuolla tuli syötyä mm medusaa ja possun verisuonia. Molemmat keitettiin itse isossa vesiastiassa. Medusaa tiesin syöväni mutta possun verisuonia söin vahingossa. Molemmat olivat maultaan aika mietoja. Possun verisuonet eivät maistuneet juuri ollenkaan lihalta vaan muistuttivat enemmänkin jonkinlaista merenelävää. Mielenkiintoinen paikka oli myös Clan Jetty jossa ihmiset asuivat laitureiden päälle rakennetuissa taloissa. Paluumatka George Townista ei sujunut yhtä hyvin kuin menomatka. Viikonlopun ruuhkista johtuen aikaa meni yli 9h.

Vajaa pari viikkoa ilman Kaisaa meni melko helposti. Mutta täytyy sanoa että yksin matkustaminen on minusta perhanan tylsää. Itse olen hyvin onnellinen kun Kaisa ylihuomenna palaa takaisin mukaan reissuun.

-Lee-

I went for a visa run to Malaysia. It was very pleasant place. Kuala Lumpur reminded a bit like Hong Kong but was much less growded and much smaller. They had great food street there. It offered many different kind of local dishes. Of course I had to visit Petronas twin towers. After few days in Kuala Lumpur I took a bus to George town. I´d loved food street in George Town. There I ate medusa and pigs vain. It is sort of mixture of caribbean, europe and asia. 
After almost 2 weeks Kaisa is coming back. Looking forward for that! It has been very boring to travel by myself. 

Petronasin kaksoitornit.
Petronas Twin towers

Petronasin kaksoitornit.
Petronas Twin towers

Näkymä huipulta
View from top

Meriakvaarion vieressä oleva puisto
Park next to aquarium

Altaan alapuolella
Under the fish tank

Yksi asukkaista
One of the tank's inhabitants

Kansallismuseossa oli koululaisten päivä
In national museum was students day

Ruokakatu
Food street

Ruokakatu
Food street

Katutaidetta George Townissa
Street art at George Town

Temppelin lavan suunnittelua
Temple´s stage under construction

Kiinalaisia lyhtyjä
Chinese lanterns

George Town

George Town

Clan Jetty

Erinnäisiä syntymäpäiviä ja tori

Viimeisenä päivänämme Pangandaranissa aallot loistivat poissaoloaan, vaikka ennusteen mukaan viikonlopuksi oltiin luvattu isompaa swelliä. Olimme käyneet aamulla rannalla toteamassa tilanteen, ja kun palasimme kämpille, emäntämme Tri kysyi haluammeko lähteä hänen kanssaan torille ostamaan tarvikkeita illan synttärijuhlia varten. Koska torit ovat aina mielenkiintoisia lähdimme innolla mukaan, varsinkin kun Tri erittäin mielellään kertoilee kaikesta ja on muutenkin hauskaa seuraa. Kävelimme riisipellon halki, jossa hän pienenä osallistui viljelytöihin, ja samalla esitteli kaikenlaisia kasveja, joita käytetään ruuanlaitossa. Torilla maistelimme erilaisia hedelmiä ja muita ruokajuttuja. Samalla saatiin ostoksetkin tehtyä.

Indonesiassa hedelmiä on valtava määrä, oikeastaan ainoat, mitä sieltä on vaikea saada, ovat omena, mansikka ja päärynä. Guesthousemme pihassa kasvoi luonnollisesti mango ja papaijapuu, mutta myös vesiomena eli jambu ja sirsak. Nyt ei ollut varsinainen hedelmäaika, mutta torilta oli helppo bongata  edellämainittujen lisäksi myös jakkihedelmä, salak ja rambutanit. Joukossa oli myös muutama vieläkin oudompi juttu, joiden nimeä emäntämmekään ei tiennyt kuin sundanesen kielellä, eli yhdellä Jaavan omalla kielellä.

Illalla oli sitten Trin kaksitoistavuotiaan pojan synttärikutsut, johon meidätkin kutsuttiin mukaan. Ai niin ja minäkin taisin vanheta siinä sivussa.
Upea ruokapöytä katettiin omistajien oman talon katokseen ja kun kynttilät oli puhallettu, meille alettiin lappamaan ruokaa lautasille. Kaikkea piti ehdottomasti maistaa. Pöydässä oli keltaisesta kookosriisistä koottu "vuori" erilaisia vihanneksia, grillattua kalaa ja kanaa, keitetteyjä ja paistettuja kananmunia ja sambalia sekä muita kastikkeita. Talo oli täynnä sukulaisia, suurin osa nuoria serkkuja, ja kännykkäkamerat räpsyivät. 
Hauska tilanne syntyi, kun meidät ohjattiin istumaan kaksistaan terassin perällä oleville penkeille ja hetken kuluttua huomasimme että kaikki muut istuvat lattialla. Me saimme myös haarukat käteen, vaikka indonesialaiset itse syövät käsin, ja itseasiassa monien ruokien syominen sujuikin käsin paljon kätevämmin. Myös me laskeuduimme lattialle, ja tunnelma oli heti paljon kotoisampi.

Hilpeätä oli myös huomata, että indonesialaiset eivät paljoa fiilistele ruuan kanssa, vaikka sitä olikin kokattu monta tuntia. Syöminen tapahtui mahdollisimman äkkiä, ja sitten kaikki liukenivat paikalta: nuoriso räpläämään puhelimiaan ja pienemmät leikkimään lahjaksi saaduilla leluilla. Myös paikallista riisiviiniä Arakia oli tarjolla.

-Kaisa

Before leaving Pangandaran we went to the local market with Tri. It was really interesting as there were so many strange fruits and foods and we got to taste many things. She also took us to the rice field nearby and showed us some eatable plants.
It was my birthday and in the evening we were invited to Tri's sons birthday dinner. We enjoyed wonderful food and nice company. That was a really nice farewell day in Pangandaran.

Tie to rille
Road to the market

Tri ja Kaisa

Kaisa ja Tri

Matkalla tuli vastaan koululaisia
Kids going to school

Torilla
On the market

Vihanneskauppias
Beautiful greens

Palkoja ja jakkihedelmä
Jackfruit and "giant beans"

Tofua ja Tempehiä
Tofu and Tempeh

Torin elämää
Day on the market

Kauppiaat ovat vieri vieressä.
Fruit and veggie stalls

Polkupyörätaksi
Becak

Mystisiä hedelmiä ja syötäviä kukkia
Some mystic fruits and flowers at the market

Birthday boy!

FOOD!!!

Indonesian delicacies

Pondok Mangga, Mango Guesthouse

With lovely sisters of Mango