Dim Sum-aamiainen, kantonilaista kulinarismia

Olimme tutustuneet Dim Sumeihin jo itseksemme DimDimSum Dim Sum Speciality Storessa, jonka huippukokit olivat Newsweekissa valinneet yhdeksi 101 ravintolasta maailmassa, jossa pitää käydä. 

Paikka oli loistava ja edullinen, mutta kuten jälkeenpäin saimme kokea, aika kaukana autenttisesta Dim Sum-kokemuksesta.

Sovimme Gladysin ja Wangin kanssa menevämme aamiaiselle kahdeksalta ennen Macaoon lähtöä perinteiseen Dim Sum- ravintolaan. Olisimme olleet kohtalaisen hukassa ilman paikallisia oppaitamme, sillä ruokailuun kuului monenlaista kommervenkkia. Ravintola muistutti hieman rähjäistä koulun ruokalaa. Asiakaskunta oli suhteellisen iäkästä ja tyypillisesti keskenään vieraat ihmiset istutetaan samaan pöytään.

Koko ruokailu aloitettiin teen valinnalla. Monet asiakkaat kuulemma tuovat oman teensä, koska ravintoloissa ei koskaan tarjoilla sitä parasta. Teen purut laitettiin kippoihin, joita on yksi aina kahta syöjää kohti. Sen jälkeen iso kaljupäinen mies kaatoi valtavasta rautapannusta kiehuvan kuumaa vettä purujen päälle. Seuraavaksi juomakupit ja syömäpuikot pestiin teessä. Kun teekupin kannen jätti auki, se tarkoitti että haluaa lisää vettä teen purujen päälle.

Itse syötävät saapuvat kärryissä. Tarjoilijat tulevat kärryn kanssa pöydän viereen ja kysyvät mitä halutaan. Ruokalistaa ei ole olemassa ja valikoima vaihtuu päivittäin kokin mielialan ja raaka-aineiden mukaan.

Dim Sumit voivat olla monenlaisia: on höyrytettyjä täytettyjä taikinanyyttejä, lotuksen lehden sisässä valmistettua riisiä, erilaisia friteerattuja juttuja ja sitten…kananjalkoja.

Pelätyin ruokalaji meille oli todellakin ne kananjalat. Itse tiesin että en pysty, mutta Lee niitä urheasti pureskeli aamupalaksi. Kuulemma maistui ihan hyvältä kun ei ajatellut mitä syö, ainoastaan se tuntui hieman ilkeältä kun kynsi raapaisi hieman kitalakea.

Ainoa pettymys itselleni oli se, että kenelläkään ei ollut lintuhäkkiä mukana. Ennen vanhaan kuulemma oli tyypillistä ottaa lemmikkilintu mukaan aamiaiselle. Ravintolassa oli vielä koukutkin tallella, johon häkin voi kätsysti ripustaa. 
Kaiken kaikkiaan ruoka oli hyvää ja varsinkin vihreä tee maistui. Musta tee oli hieman liian tujua meidän makuumme. Nyt sitten jäämme odottelemaan että Hong Kongilaiset paljon matkustelevat ystävämme tulevaan Suomeen kokeilemaan paikallisia erikoisuuksia!

We had already had one dim sum-experience in a place called DimDimSum Dim Sum Speciality Storessa ( what a name!) that has been chosen as one of 101 restaurants in the world where you should eat by Newsweek. Food was good and price low but it was quite far from an authentic dim sum meal as we learnt later. Wang and Gladys took us to have a breakfast to a traditional place in Sheung Wan and that was a different story. We would have never understood by ourselves what to do and order but with them it was really nice to learn and the food was great. The only thing that was a bit too much for me were chicken feet. Lee of course tried them too.

Now we just wait our friends from Hong Kong to visit us in Finland, once we get back!

-Kaisa

Vielä hymyilyttää kananjalka kupissa

Nyt ilme jo vakavampi

Aamiaspöydän tarjontaa. 

Emme olleet ainoita ruokailijoita.

Aika sanoa näkemiin mutta ei hyvästi.