* Surf ja Turf *: Hot in the city

Muutimme guesthousesta toiseen, kun luulimme säästävämme hieman. Todellisuudessa säästöä ei tullut, mutta huone oli hitusen tilavampi, siinä oli ikkuna ja paikassa muutenkin mukavampi tunnelma. Ilmaistoinnin meteli oli myös vähän pienempi, joten nukkuminen helpottui.

Uusi majapaikkamme oli Mongkokissa, joka on yksi maailman tiheiten asuttuja alueita ja sen kyllä huomaa. Aluksi valtava ihmismassa vaan naurattaa, sitten se alkaa tuntua tukahduttavalta ja lopulta tulee vahva tunne että on päästävä johonkin väljempään paikkaan. Jokapäiväinen näytelmä oli hissiin jonotus, jota aulavahti aina ohjaili rautaisin ottein. Liikennettä riitti, sillä talon kuudessatoista kerroksessa oli jokaisessa monta guesthousea.

Kuumuus rajoitti aika paljon tekemistä. Kävely otti koville ja aina välillä teki mieli pujahtaa johonkin ilmastoituun ostariin viilentymään. Tajusimme aika pian, että patikoinnista ei tähän vuoden aikaan tule mitään. Niinpä kävimme Victorias Peakilla ihailemassa näköaloja ja kiersimme muutaman temppelin ja tietysti istuskelimme rannassa katselemassa skylinea ja pilvenpiirtäjien valojen syttymistä sekä valoshowta. Söimme paljon ja halvalla: nuudelikeittoa, kantonilaista, macaolaista, vietnamilaista ja kiinalaisia "tapaksia" eli Dim Sumeja.

Saimme Eleonoralta, italialaiselta siskoltani, yhteystiedot Hong Kongilaiselle pariskunnalle. Wang ja Gladys olivat sohvasurffanneet hänen luonaan pariin kertaan.

Sovimme treffit ja Wang lupasi näyttää meille hieman kotikaupunginosaansa. Kiertelimme siis Sheung Wanissa katselemassa kiinalaisia apteekkeja, käärmeravintoloita ja monenlaista muuta jännittävää, jota emme olisi osanneet omin päin tutkia. Parhaillaan oli menossa myös Hungry Ghost festival, jonka aikana ihmiset polttavat katujen varsilla ja temppeleissä kuolleille omaisille suunnattuja lahjoja. Ehkä hauskin poikkeamamme paikka oli kauppa, jossa myytiin kaikkea mahdollista poltettavaa. Oli pahvisia Bic Mac-aterioita, iPadeja, Rolexeja, avo-Maserateja ja tietysti rahaa. Saattoi myös ostaa valmiin lajitelman kaikenlaista poltettavaa. Luonnollisesti poltettavat jutut valitaan sen perusteella mistä vainaja piti.

Kierroksen päätteeksi seuraamme liittyi myös Wangin vaimo Gladys, ja he veivät meidät syömään perinteiseen kantonilaiseen ravintolaan. Ennen ravintolaan menoa meiltä kysyttiin onko jotakin mitä emme syö ja me vastasimme olevamme kaikkiruokaisia. Korjasin kuitenkin hetken mietittyäni että sisäelimet eivät ole ihan minun juttuni, mutta he rauhoittelivat että voimme tilata jotakin muuta, vaikka näyttivätkin hieman pettyneiltä.

Ruoka oli hyvää, eksoottisin juttu olivat sian verestä hyydytetyt kuutiot, jotka minulta jäivät väliin. Muita herkkuja olivat grillattu hanhi, osterimunakas ja ruotoineen syötävät paistetut kalat.

Isäntämme olivat myös pitäneet reissuvälivuoden ja olivat kaiken kaikkiaan mainio pariskunta, joten juttua riitti laidasta laitaan.

Illan päätteeksi menimme vielä eri paikkaan nauttimaan paikallisista jälkiruuista. Maistelimme suhteellisen eksoottisia juttuja, kuten mantelikeittoa, teetä jossa oli kananmunia sekä jonkinlaista hyytelöityä munamaitoa.

-Kaisa

We changed the guesthouse and moved to Mongkok. It's a pretty busy part of Hong Kong, full of shops, restaurants and people 24/7. The weather was really hot and humid, so we understood quite soon that we wouldn't be able to do any trekking. So we concentrated on eating and sightseeing.
Eleonora, my italian sister, had given us a contact for Wang and Gladys, a couple from Hong Kong who had been couchsurfing with her twice while in Italy.
So we met and had great time with them! Wang took us to a walk in Sheung Wan and showed us lots of places we would never found by ourselves and introduced us to different parts of cantonese culture.
In the evening we had a meal with him and Gladys in a typical restaurant and got to try many local delicacies.