keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Vuorotteluvapaa valmistuu

Välillä vuorotteluvapaani on ollut vastatuulessa ja välillä myötätuulessa. Juuri kun luulin että kaikki on kunnossa niin TE-keskuksesta tuli kirje jossa minua pyydettiin visiteeraamaan TE-keskuksessa koskien vuorotteluvapaata. TE-keskus halusi selvityksen koskien aikaisempaa yritystoimintaani ja sen nykytilaa. Soitin keskuksen vuorotteluvapaasta vastaavalle virkailijalle ja hän kertoi että kuulusteluiden lisäksi minua odottaa 10-sivuinen selvityspyyntö liittyen yritystoimintaani. Kukapa Suomessa voisi olla epäilyttävämpi kuin yrittäjä tai entinen yrittäjä?

Suhtauduin lähtökohtaisesti negatiivisesti tulevaan käyntiini. Onnekseni minut otti vastaan positiivinen ja erittäin asiallinen virkailija. Keskustelin hänen kanssaan aikaisemmasta yritystoiminnastani reilun viiden minuutin ajan ja seuraavat 15 minuuttia keskustelimme nuorista ja heidän työllistymisestä.
Lopulta minun ei tarvinnutkaan täyttää 10- sivuista selvitystä vaan virkailija tarkisti muutamia tietoja erilaisista rekistereistä ja tuli siihen tulokseen että kaikki ok ja mitään esteitä vuorotteluvapaan myöntämiselle ei ole.

Itselläni on pitämättömiä lomia sen verran paljon että tulen jäämään kesälomalle joulukuun alusta. Alunperin suunnittelin jääväni töistä pois vasta vuoden vaihteen jälkeen mutta tämä käänne sopii itselleni oikein hyvin. Ehdin hoitamaan monenlaiset käytännön asiat kuntoon kuten esimerkiksi muuton. Uusi asukas muuttaa 20. joulukuuta ja samana päivänä me siirrymme Hunkkeliin.

-L-

Hunkkeli kesällä


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Bonaire

Eli siis ensimmäinen lento varattu. Ensimmäinen kohde on siis Bonaire Hollannin Antilleilla.
Ja miksi ihmeessä? Missä se edes on...
Yksinkertaisesti siksi, että se ollut meille molemmille päähänpinttymä siitä asti, kun joskus vuosia sitten näimme ensimmäisen siellä kuvatun purjelautavideon. Paikka jossa kuulemma tuulee lähes aina, on flättiä ja vesi ulottuu kainaloihin laguunissa eikä tarvitse märkkäriä. 
Se valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi kahdesta syystä:
- oletuksena oli, että se tulee olemaan yksi hintatasoltaan kalleimmista paikoista, joten mennään kun on vielä varaa. Todellisuudessa löysimme jo kämpän 35 taalaa yö, joten ei kauhean pahalta vaikuta. Purjelautakamojen vuokriin kyllä sitten meneekin enemmän rahaa.
-löysimme halvan lennon uuden vuoden aattona Amsterdamista Tuin lomalennolla, reilu viisisataa euroa per naama, kun kaikki muut lentoyhdistelmät maksoivat lähemmäksi kahta tonnia.
- Ja no, Karibia ei varmaan voi olla huono paikka aloittaa loma ja matka. 
Nyt alkaa vähän tuntua siltä että ollaan lähdössä.
Tosin shamppanjaa ei saatu vieläkään korkattua. Senkin aika vielä tulee.

K



torstai 7. marraskuuta 2013

Syksy on nopea!

Riippuu ilmeisesti näkökulmasta.
Merkkailin tuossa kalenteriin päivämääriä ja totesin että aikaa on aivan tolkuttoman vähän.
Tulin juuri työmatkalta Aasiasta ja ennen lähtöä on vielä toinen kahden viikon Etelä-Amerikan keikka. Päivät jotka sinne väleihin jäävät, ovat todella kortilla.
Hiipivä paniikki, piilotettu epävarmuus.
Alan ehkä nyt vasta herätä siihen että ei ole hitsi vieköön kahtakaan kuukautta ja pitäisi jo olla matkalla kohti Karibiaa ja työhuolet haudattuna.
Koska en pysty keskittymään ajassa peräkkäisiin projekteihin kuin yhteen kerrallaan, täydellinen omistautumiseni The matka- projektille alkanee joulukuun toisella viikolla kun viimeinenkin kiertomatka on saatu päätökseen. Ja sitten aikaa on ihan helkkarin vähän!
Viime tinka on kuitenkin ollut ystäväni aina, joten eiköhän sitä tälläkin kertaa selvitä.
Asioita joita ainakin pitää vielä hoitaa:
-tarkastaa oma vakuutukseni, yrittäjän tapaturmavakuutuksen lisäksi
-keskustella kirjanpitäjän kanssa
-tilata uudet luottokortit (vanhenevat alkuvuodesta)
-käydä parilla lääkärillä
-miettiä lääkepolitiikka
-miettiä pankkiasiat
-miettiä mitä kaikkea mukaan
-ostaa uusi rinkka
-varmasti paljon muuta jota ei tule juuri nyt mieleen, kun siinä on niin paljon muuta

Asioita joita on hoidettu minun puoleltani:
-Varattu ensimmäinen lento!!!
-Varattu ensimmäinen majoitus
Onhan tuokin jo jotain...

Tästä lisää seuraavassa postauksessa.
K

maanantai 28. lokakuuta 2013

Syksy on hidas

Näyttää siltä että asunto on löytänyt vuokralaisen. Tällä viikolla pitäisi allekirjoittaa vuokrasopimus ja uusi asukas olisi muuttamassa joulukuun lopulla. En sanoisi asunnonvuokraamista ihan helpoksi hommaksi kun omaa kotiaan ei halua ihan kaikille vuokrata. Parhaimmillaan asunnon vuokraaminen on ollut hauskaa hommaa, kivoja ja hauskoja ihmisiä on käynyt katsomassa asuntoa. Edelleen olen sitä mieltä että en käyttäisi välittäjän palveluksia. Heidän pyytämänsä korvaus on liian iso enkä koe että he käyttävät yhtäpaljon vaivaa "sen oikean" vuokralaisen löytämiseen kuin asunnon omistaja itse.

Matkan suhteen tuntuu olevan jotenkin outo välivaihe. Ei oikein voi tehdä mitään. Tai voi, mutta loputon matkakohteiden selaaminen netissä ei tunnu kovin järkevältä. Jos alkusyksystä aika tuntui kiitävän vauhdilla eteenpäin niin nyt taas tuntuu että päivät eivät kulu millään. Odottavan aika on pitkä.
Näin se on.

Tämän viikon "kohokohta" liittyen matkajärjestelyihin on kolmas rokotus. Sitten pitäisi olla kaikki tarvittavat rokotukset kunnossa.

-L-


tiistai 15. lokakuuta 2013

Entä jos loukkaannun reissussa?

Ja monet muut asiat ovat mietityttäneet viime aikoina. Tai ennemminkin viime öinä.
Ensi viikolla on tarkoitus varata ensimmäiset lentoliput. Jossain välissä ne on kuitenkin pakko varata joten miksi ei sitten vaikka ensi viikolla. Auto on edelleen myymättä, asuntoon ei ole vielä löytynyt vuokralaista. Mutta kyllä niille ottaja löytyy kun hinta sopiva tai oikea ihminen osuu kohdalle.

Sen sijaan mieltä ovat alkaneet kiusaamaan kummalliset mitä jos-ajatukset.
Mitä jos katkaisen jalkani? Entä jos sairastun vakavasti? Entä jos pidä koko reissusta ja haluankin tulla takaisin jo puolen vuoden jälkeen? Mitä jos kameli sylkäisee silmääni ja saan silmätulehduksen? Minne me palaamme jos reissu syystä tai toisesta keskeytyy.
Asunto on vuokrattuna. Ei kotia.
Työpaikka on annettu pois. Ei töitä.
Auto myyty. Ei millä liikkua.
Jos nuo kamaluudet toteutuvat niin sitten varmaan täytyy vuokrata asunto, hakea töitä ja hankkia auto jos uudet mahdolliset työt sitä vaativat.
Ja jos taas terveyden kanssa tulee ongelmia niin hoidetaan itsemme kuntoon ja takaisin reissuun.
Mitä sitten jos vaikka koko kuukausi menisi parannellessa niin sitten menee. Ei sille voi mitään. Ja jos taas terveydelle tapahtuu jotain niin vakavaa että joudumme keskeyttämään reissun niin siinä kohtaa koko reissu aivan ja se sama.

Tähän on helppo sanoa että olisi kannattanut miettiä etukäteen. Tietenkin näitä asioita on mietitty mutta jotenkin nyt kun lähtö on lähestymässä ne alkavat realisoitumaan. Toisaalta- yllättävän moni kuolee kotiinsa.

Linnunradan käsikirja liftareille kirjan kannessa lukee ystävällisillä kirjaimilla: Don´t panic.

-L-


Keskittymiskyky kateissa

The Matkaan on aikaa enää vajaa kolme kuukautta. Keskittymistäni haittaa pahasti työnteko. Varsinkin kun se tarkoittaa siis kohdallani jatkuvaa matkalla olemista. Haluan siis lomalle työstäni eli matkustamisesta, jotta voisin matkustaa. Kuulostaa varsin omituiselta.

Kaikki tietävät että työmatkalla olo ei ole samanlaista kuin lomamatkailu, se on klisee ja plää plää.
Omat työmatkani suuntauvat kohteisiin, joissa muut ihmiset ovat lomalla ja teen työssäni asioita, joita monet tekevät lomalla ( kuten patikoin, syön pitkiä illallisia ja maistelen viiniä...).
Mikä sitten tuosta meidän yhteisestä matkasta odotan, lukuunottamatta tietenkin sitä pikkuyksityiskohtaa, että mukana ei ole asiakkaita ja huolehtia pitää vaan itsestään ja toisesta?

Tässä muutama seikka:
1. Seura
Työmatkalla vietän paljon aikaa yksin. Vaikka monissa kohteissa joissa työskentelen onkin jo muodostunut oma pikku sosiaalinen kuvio, niin matkustan paljon yksin ja myös työpäivien jälkeen en jaksa muuta, kuin olla omissa oloissani. The matka on meidän yhteinen matka pariskuntana. On matkaseuraa ja saadaan kerrankin viettää enemmän aikaa yhdessä. Elää ja asua yhdessä kokoajan. Aika villiä!

2. Pysyvyys
Meillä on tarkoitus viettää pidempiä aikoja lähes kaikissa paikoissa joihin menemme, eli vuokrata kämppä ja asettua taloksi. Olen aina rakastanut sitä tunnetta, kun tulee uuteen maahan ja pikkuhiljaa alkaa tajuta miten asiat toimivat.
Vaihdoin juuri yhdeksän päivän aikana kuusi kertaa hotellia, se on aika syvältä, ja joku vielä luulee että muistan mikä on huoneeni numero...

3. Surffi
Kaikkina näinä reissuvuosina on tosi paljon hämännyt se, että en ole ehtinyt harrastaa asioita joita olisin eniten halunnut harrastaa.  Olen kyllä patikoinut vaikka missä hienoissa paikoissa ja samalla katsellut surffareita rannalta. Matkan teema on purjelautailu ja laikkari, eli toivottavasti saadaan olla vesillä niin paljon, että alkaa kyllästyttää.

Koen vähän huonoa omatuntoa siitä että en ole ehtinyt tekemään paljoa suunnitelmia, ja omalta kohdaltani on vakuutusasiakin vielä auki...mutta kun ennen the Matkaa pitäisi vielä käväistä Vietnamissa, Laosissa, Chilessaä, Argentinassa, Uruguayssa ja Brasiliassa.
Kreisiä, eikö vaan.
-K


Museo Galata Genovassa, upeita vanhoja karttapalloja. Karttafriikin taivas. Hyvä paikka haaveilla tulevista seikkailuista. 


maanantai 7. lokakuuta 2013

Asunnon vuokraamisen hauskuus

Asuntomme on ollut vuokrattavana reilu pari viikkoa.
Kävijöitä ja kyselijöitä on ollut mukavasti mutta lopullista kyllä päätöstä ei ole vielä keneltäkään tullut.
Asuntomme, 60m2, 2h+k, on remontoitu pari vuotta sitten ja sijaitsee Helsingin Punavuoressa.

Katsomassa on käynyt niin kimppakämpän etsijöitä kuin pariskuntia ja sinkkuja.
Eräs pariskunta halusi että pariovet eteisen ja olohuoneen välille.
Toiselle pariskunnalle asunto oli väärään ilmansuuntaan suuntaan. En osaa sanoa mitä merkitystä sillä on kun asunnon ikkunat sijaitsevat sisäpihalle päin. Kolmannelle olohuone oli liian pieni joogatuntien pitämiseen.

Suomalaisia sanotaan edelleen juroiksi eivätkä he muka osaa small talkia. Olen eri mieltä.
Tänään asuntoa katsomaan tuli eri kaksi porukkaa. Eikä aikaakaan kun asunnon valtasi puheensorina. Toisilleen vieraat ihmiset juttelivat ja nauroivat keskenään ja tuntuivat aidosti viihtyvän keskenään Hetken päästä koko ryhmä oli ahtautuneena keittiöön jossa maistelimme toisen ryhmn herrasmiehen mukana ollutta mustikka-lakritsijuuri kakkua. Samalla keskustelimme kyseisen herran raakaruokaharrastuksesta. Kakku oli sen verran hyvää että toivottavasti saan kyseisen reseptin. Asuntoon ei löytynyt tällä kertaa vuokralaista mutta se ei haitannut yhtään.

-L-