Glorious beach living

Muutaman kävelypäivän jälkeen päätimme, että olisi mukava olla vaan paikallaan yksi päivä, eikä vähiten siksi että Odeceixe oli alusta lähtien niin kertakaikkisen miellyttävä paikka.

Majoituspaikkamme oli hiljattain toimintansa aloittanut Hostel Seixe. Sen boheemisti paikkaa pyörittäviä omistajia ei juuri näkynyt, eikä heidän liikkeistään ottanut hullukaan selvää, mutta paikka itsessään oli oikein viehko. Heti saapuessamme 18 kilometrin helteisen kävelyn jälkeen, odottelimme lähes kaksi tuntia että pääsimme kämppään. Toisaalta, mikäs siinä oli Romeun baarissa istuskellessa. Ei ollut kiire mihinkään. Hostellissa oli myös makea kattoterassi, hyvä keittiö ja muina asukkaina muutama sympaattinen pariskunta, muun muassa belgialainen taiteilijapariskunta, joka oli lähtenyt liikkeelle pari kuukautta sitten nomadiasenteella, eli matkalle ei ollut loppua tiedossa.

Kylä itsessään on kaunis, rauhallinen ja ainakin vielä kesäkuun loppupuolella turisteja ei juuri näkynyt. Sen sijaan päivän oleskelun jälkeen tunnisti jo suurimman osan kyläläisistä, ainakin ulkonäöltä.

Ja se ranta, se on upea. Vaikka emme mitään rantaihmisiä olekaan, Praia do Odeceixe on niin kutsuva, että oli lähes pakko mennä hengailemaan sinne, ja kun kuulimme että aaltojakin oli huonoista ennusteista huolimatta ollut, vuokrasimme hostellin pitäjiltä longboardin matkaan. Pääsimme siis lopulta myös mereen pyörimään. Aallot tuntuivat mukavilta ja selkeilta eikä ruuhkaa ollut, vaikka olikin viikonloppu. Loistopaikka siis.

Odeceixessa olisi voinut helposti viettää paljon pidempäänkin aikaa, mutta vähän jo kutkutti Marokko, joten sen kauempaa emme tällä kertaa pysähtyneet. Mutta sellainen fiilis jäi, että vielä palaamme sinne lomailemaan.

-Kaisa

Odeceixen ranta 

Kylänraittia

Sais jo sen huoneen.... 

Kiva näköala parantaa ruuan makua. Tonnikalapasta oli hyvää.

Tunnelmaan sopivaa musiikkia.